Lara Croft juo todennäköisesti Twiningsiä

TUT-TUT! Eli Thursday's Unrelated Topics – Thursday's Unrelated Topics, kuinkas muuten.

Morjens!

Nyt on peliharrastus ja kirjottelutki ollu hyvän tovin kesälomalla. Eiköhän ruksauteta rystysiä ja aleta lämmitteleen.

Potkustartataan uus kausi toiminnalla! Teemana tällä kertaa hernekeitto ja vähän muutakin.

Taannoin mainitsin Mirror's Edge -tuskastelujen yhteydessä sen yhestä käsikirjottajasta, Rhianna Pratchettistä. Osa teistä saatto tunnistaa sukunimen - kaveri on kuin onkin legendaarisen fantasiakirjailija Terry Pratchettin tytär. Oon lukenu Rhiannasta muutamankin artikkelin, mutta mielenkiintosin ja hauskin on Cara Ellisonin tekemä haastattelu RockPaperShotguniin, jossa käsitellään pääosin uutta Tomb Raideria (vuodelta 2013), jota Rhianna oli käsikirjoittamassa. Jutussa kerrotaan myös pelimekaniikan ja tarinan väistämättömän tuntuisista ristiriidoista, mutta jonkin verran myös Terrystä ja naisten kokemuksista nuorina peliharrastajina.

Tässä siis haastis, jossa selviää muun muassa, joisiko Lara Croft Tetleyn teetä vaiko Twiningsia:

http://www.rockpapershotgun.com/2013/03/22/rhi-light-my-fire-rhianna-pratchett-on-tea-cakes-lara/

Muuten, jos meinaatte joskus pelata tään Tomb Raiderin edes osittain sen juonen takia, niin ehkä kannattaa jättää lukeminen väliin. :)

Kaiken hilpeyden alta haastiksesta löyty myös pieni mielenkiintonen sivujuonne. Se yksittäinen tapahtuma koko pelissä, se, jossa Lara huutaa "I'm' coming for you ALL!", on näköjään ilmeisen vahva ja merkittävä. Caralle se tuntui olevan ihan uudenlainen kokemus... Ja mun on helppo ymmärtää - tai ainaki kuvitella ymmärtäväni.

Kun ootte jutun lukeneet ja vihdoin hoksanneet hernekeittoviittauksen, niin Chris Franklin arvostelee mielellään teille pelin vielä Errant Signal -kanavallaan. Kaveri kertoo selkeillä esimerkeillä, missä kohtaa pelimekaniikka on saatu tukemaan Laran tarinaa, mutta myös niistä kerroista, kun pohja katoaa jalkojen alta.

Laitan tähän videon, mutta voitte hypätä suoraan vajaan kahdeksan minuutin paikkeille. Kohassa 13:30 kuulette sen merkitsevän huudon.



Ensinnäki uskon, että Chris keskitty vahvasti juoneen ja oli sisällä Laran kasvutarinan vaiheissa. Silti se "I'm coming for you all!" tuli ilmeisesti liian nopeasti, liian isona hyppynä aggressiivisuuteen ja vihaan, jotta se ois tuntunu luontevalta reaktiolta. Pitää nyt muistaa, että jos pelaaja tuntee oman hahmonsa tekevän jotain, joka ei tunnu luonteensa mukaiselta, on se kertaluokkaa pahempi juttu ku TV-sarjoissa, leffoissa tai kirjoissa - näissä narratiiveissahan katsojalla ei koskaan oo minkäänlaista vaikuttajan roolia (tästä aiheesta tulee muuten herkullinen youtubes-linkki jossain vaiheessa).

Nyt ku puhutaan yksittäistapauksista, niin pitää ottaa kaikki pohdiskelu useankin suolagraanin kera, mutta miksi paatunut naispuolinen pelaaja kokee kohtauksen ja huudon ikään ku ansaittuna, oikeutettuna ja vapauttavana, ja miespuolinen epäuskottavana ja latteana? Ehkä tulkitsin ite väärin?

Oliko Caran mainitsema alakynteen ja ahdistetuksi joutuminen ja pilkka, ja sitä seurannut Laran väkevä vastahyökkäys jotenkin eri tavalla koettavissa pelaajan oman kokemuspohjan mukaan? Ehkä Chrisille tilanne näyttäyty tavallisena haasteena miessankarille, tuttuna kaurana kaikista poikien Korkkareista (haa, osuva sanaleikki, huomasitteko)? Ehkä Caralla Laran tarina havisutteli erilaista henkilökohtaista historiaa? Ainakin moni muu jakoi samanlaisen kokemuksen, kun Cara mainitsi kohtauksen sosiaalisissa viestimissä.

Voihan olla, että ku kenttäsuunnittelija on laatinut scriptin ja triggerit toimintakohtaukseen ennalta, joskus rytmitys osuu paremmin kohdilleen ku toiste. Ehkä Caralla huuto on sattunut dramaattiseen kohtaan ja Chrisillä käynyt huonompi tuuri? Mutta näitä pitäis kysyä suoraan henkilöiltä iteltään. Ite taipuisin pitämään Caran voimakasta reaktiota vähintään ”oikeana”, koska hän pitää hernekeitosta. Luota aina ihmiseen, joka tykkää hernekeitosta.

Ei kai menny liian vakavaksi? :)

Lopuks aivan uskomattoman hyviä uutisia: pelimaailmassa on yks hyvä tarinavetoinen scifi-peli lisää!

Oon jo pitkään halunnu kertoa teille sellasesta pikkupelistä ku Cradle. Oon seurannu sen edistystä parikin vuotta, ja ihan kuukausi sitten kuulin, että se on lähellä valmistumista. Pari päivää sitten tulikin ihan puun takaa uutinen, että se on jo saatavilla Steamista, ja tänään RockPaperShotgunilta putkahti arvostelukin ulos. En halua liikaa hehkuttaa, joten linkkaan teille vaan nää kaksi aiempaa lyhykäistä ennakkomaistiaista... Niiden perusteella innostutte kyllä, jos ootte innostuaksenne. :)

Ja ennen ku luette noita, laittakaa soimaan Rinneradion 'Tule!' Koska peli on sen arvoinen.

http://www.rockpapershotgun.com/2013/07/17/heres-lookling-at-yurt-new-cradle-footage/

http://www.rockpapershotgun.com/2015/07/27/cradle-released-first-person-adventure/

Arvostelusta spoilaan vain, että RockPaperin kirjottaja piti peliä merkillisenä ja merkittävänä, ja sanoi siinä olevan "some of the smartest writing in the medium".

Jatkossa luvassa lisää aihealueesta, koska eräät veljemme Ruotsista tekevät myös transhumanismin teemoja kiertävää kauhupeliä. Ensikokemusten mukaan luvassa on uudenlaista pelimekaniikkaa sekä vahvaa ja kypsää tarinaa. Nams, on hyvä aika olla scififani!

t. Janne